Mene sisältöön

Tuorla  ja Raadelma

Tuorlan alueella Kuninkaantien ylittää Hulkkion vanhan kiviholvisillan ja ohittaa Tuorlan kartanon sekä majatalon rakennukset ja jatkuu kohti Turun yliopiston Tiedekeskusta ja Planetaariota. Ennen mäkeä reitti sukeltaa metsään, jossa se kulkee Viipurinpolkuna Pohjolanmäen läpi kohti Raadelmaa (Muinaisjäännösrekisterinkohde Suuri Rantatie). Tuorlan läntinen alue on kuulunut vanhan Hulkkion kylään, joka on ilmeisesti ollut asuttuna jo 1200-luvulla. Tuorlantien eteläpuolella, peltojen keskellä sijaitsevalla saarekkeella on keskiaikainen asuinpaikka, Hulkkion kylämäki. Tuorlan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).

Tuorlan ja Raadelman kartanot kuuluivat keskiajalla kirkolle, jonka jälkeen niistä tuli kruunun omaisuutta. Tuorlan omistajiin kuului 1700-luvulla J. Bremer, joka oli vauras turkulainen liikemies. Hänen jälkeensä 1800-luvulla kartanoa hallitsivat vuorollaan von Willebrantit, von Haartmanit ja Armfeltit. Maanviljelyskoulu perustettiin vuonna 1885 ja nykyään siellä toimii Livian ammattiopisto. Raadelman kartanoa hallitsivat puolestaan von Haartmanit 1700-luvulta 1800-luvun lopulle, jolloin se siirtyi turkulaisen tupakkatehtailijan ja kauppaneuvoksen F. von Rettigin omistukseen. Myös keisari Aleksanteri I yöpyi kartanossa kahteen otteeseen 1800-luvun alussa ollessaan matkalla Turkuun.

7 Tuorlan kartano.JPG

Tuorlan etelä- ja itäpuolella sijaitsee laaja kulttuurivaikutteinen ja luontoarvoiltaan merkittävä metsäalue. Valtaosa lehdosta on Natura2000-suojelualuetta ja siihen pohjoispuolella rajautuvaa Tuorlan metsän luonnonsuojelualuetta. Metsässä risteilee polkuverkosto. Tuorlan peltoaukeiden länsipuolella on myös hieno Karpanmäen lehto, joka on suojelualuetta.

Kuninkaantien reitti jatkuu Raadelmassa pitkin Turku-Viipurintietä ohittaen Raadelman kartanon ja jatkuen Härkähaanpuiston jälkeen kohti koillista. Raadelman alueella on useita metsäalueita, joissa on kulttuurivaikutteista lehtoa. Rojolanmäen länsiosan kallioketo on myös arvokas perinnemaisemakohde. Alueella on lisäksi historiallinen asuinpaikka, pengerretty tienpohja ja kaksi rautakautista kivirakennetta Lähialueella ovat sijainneet myös Piikkiön Hiisi- ja Tiilisali-nimiset keskiaikaiset kylät. Lisätietoa muinaisjäännösrekisterin kohteista.



| Sivun alkuun |