Mene sisältöön

Kuninkaantie Kaarinassa

Kaarinan Kuninkaantiellä luonto ja historia kulkevat käsi kädessä. Tien varrelta löytyy hienoja luonto- ja kulttuurikohteita sekä eri-ikäisiä muinaisjäännöksiä: kartanoita ja kylätontteja, esihistoriaa, virkistysalueita, luontopolkuja ja luonnonsuojelualueita.

Kaarinan läpi kulkeva Kuninkaantie eli Suuri rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen merkittävin historiallinen tieyhteys. Kuninkaantie-nimitys liittyy kruunun hallinnolliseen asemaan tien ylläpitäjänä 1700-luvulla sekä sen kehittämiseen matkailutienä myöhemmin 1900- ja 2000-luvuilla. Kuninkaantie kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja osia siitä on merkitty muinaisjäännöskohteiksi.

Kuninkaantien reitti kulkee Turusta päin tultaessa nykyisen 110-tien eli vanhan Valtatie 1:n läheisyydessä ensin sen pohjoispuolella ja siirtyen sitten eteläpuolelle, läpi Tuorlan ja Raadelman alueen. Rungon kohdalta tielinja kääntyy koilliseen ohittaen myöhemmin Piikkiön keskustan ja kirkon. Sitten reitti jatkuu itään Salvelan ja Huttalanmäen pohjoispuolitse ja läpi Makarlan peltoaukeiden kohti Tammisiltaa ja Paimion rajaa. Tielinjaa ja sen rakenteita on vuosisatojen kuluessa muokattu ja korjattu ja se on monilta osin hävinnyt aikojen kuluessa asutuksen kehittymisen ja maankäytön myötä.

1 Pääsivu2.jpg

Kaarinan alueella asutushistoria on hyvin pitkä, joten myös luonnossa näkyvät ihmisen vaikutus ja toiminnan jäljet eri aikoina. Luonnonympäristöt ovat näin erottamaton osa kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaankin luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutuksessa, pitkien aikojen kuluessa syntyneitä ympäristöjä. Kaarinassa Kuninkaantien varrelta löytyy esimerkiksi vanhojen kartanoiden läheisyydessä olevia kulttuurivaikutteisia ja luontoarvoiltaan merkittäviä lehtometsiä sekä perinnemaisemia, jotka ovat kauan jatkuneen, perinteisen maatalouden synnyttämiä ja lajistoltaan monimuotoisia elinympäristöjä.  Perinnemaisemat ovat olleet avoimia, niittymäisiä sekä metsäisiä luonnonlaitumia, joilta kerättiin myös talvirehua eläimille. Perinnemaisemat ovat nykyaikaisen maatalouden ja maankäytön vuoksi vähentyneet voimakkaasti ja monet niillä elävistä lajeista ovat uhanalaisia.


Kuninkaantien historiaa

Kun Turun ja Viipurin linnat 1300-luvun alussa perustettiin, kasvoi myös tarve parantaa kaupunkien välisiä yhteyksiä. Vanhimmat kirjalliset merkinnät tiestä ovatkin 1300-luvun lopulta. Käytännössä Kuninkaantie oli osa laajempaa tieverkostoa, joka on kulkenut Norjasta Ruotsin ja Suomen alueiden kautta venäjälle. Varsinais-Suomessa tien linjaukseen kuuluu myös osuuksia, jotka ovat mahdollisesti toimineet yhteytenä jo esihistoriallisen ajan kauppa- ja asutuspaikojen välillä. Rantatie oli aluksi vain ratsupolku, mutta sen on arveltu olleen ainakin osittain kuljettavissa hevosvaunuilla jo 1500-luvun lopulla. Kuninkaantien asema valtakunnan merkittävänä tienä edellytti myös panostusta sen kunnossapitoon sekä kestikievari- ja kyydityspalveluihin. Käytännössä tien kunnostustyöt ja kyytivelvollisuudet jäivät talonpoikien rasitteeksi.

Kuninkaantie-hanke

Kaarinan kaupunki toteutti Kuninkaantie-hanketta vuosina 2017-2018. Hankkeessa kartoitettiin tien varrelle sijoittuvia luonto- ja kulttuuriympäristökohteita, laadittiin luonnonhoitosuunnitelmia erityisesti arvokkaille perinnemaisemakohteille sekä tuotettiin matkailumateriaalia ja opastauluja.

Lisätietoa:

Lisätietoa Kuninkaantiestä, Kaarinan muinaisjäännöskohteista, rakennusperinnöstä ja kulttuuriympäristöistä löytyy Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta.

Kaarinan kaupunki on myös valtakunnallisen, Kuninkaantien matkailua edistävän yhdistyksen jäsen.

Kaarinan oppailta voi tiedustella Kuninkaantiehen liittyviä opastuksia.





| Sivun alkuun |