Mene sisältöön

Pukkilan kartano

Pukkilan kartano, Kaarina

Pukkilan kartanon juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Kartanokokonaisuus on kokenut vuosisatojen aikana lukuisia muutosvaiheita ja päärakennuksen nykyinen rokokooasu on tulosta 1960-luvun palauttavista restaurointivaiheista.

Pukkila sai nimensä Bock-suvusta, joka omisti tilan 1500-1700-luvuilla. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappe, josta tuli myöhemmin Turun ja Porin läänin maaherra. Vuonna 1762 valmistunut päärakennus on yksikerroksinen, lautaverhoiltu ja katettu paanupinnoitetulla mansardikatolla. Sen lisäksi pihapiiriä rajaavat vanha päärakennus, aittarivi sekä 1900-luvun alussa rakennettu komea kivinavetta.

Kartanoa on aikoinaan ympäröinyt laaja puutarha, jossa oli ryytimaa ja hedelmätarha. Hyödyn aikakaudella puutarhanhoito oli säätyläisten muotiharrastus. Uusien ja eksoottisten kasvilajien viljely oli suosittua, ja siemeniä tuotiin myös ulkomaanmatkoilta.

Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta hankki Pukkilan kartanon piha-alueineen omistukseensa lahjoitusvaroin vuonna 1959. Vuosina 1965-1970 toteutetussa restauroinnissa tavoiteltiin 1700-luvun asua, johon kuuluivat mm. ulkoseinien pystylaudoitus, paanukatto ja punamullatut julkisivut. Ikkunoihin palautettiin alkuperäisen kaltainen kaksikymmenjakoinen ruudutus, joka oli säilynyt muutamassa yläkerran päätyikkunassa. Korjaustöiden yhteydessä myös rakennuksen kivijalkaa vahvistettiin ja lattiat korjattiin.

  • Pukkilassa toimi aiemmin Museoviraston kartanomuseo ja museopuutarha. Tällä hetkellä kartanossa toimii sisustusliike Adalmiinan Helmi. Kartanolla on myös Putiikki Roosa ja Fabbes Cafe.

Lähde: www.museovirastorestauroi.nba.fi

| Sivun alkuun |