Mene sisältöön

Kirkot

Kuusiston kirkko

Kuusisto mainitaan Piikkiön kappeliseurakuntana vuonna 1653. Kuusiston asukkaat rakensivat tuolloin saarelleen kirkon, joka oli 1700-luvun lopussa huonossa kunnossa. Vuonna 1792 nykyinen puukirkko pystytettiin todennäköisesti ensimmäisen kirkon paikalle. Sekä saarnastuoli että sen katos ovat Kuusiston ensimmäisestä kirkosta.

Kuusiston kirkko on saaristolaistyylinen lyhytnurkkainen, suorakaiteenmuotoinen hirsirakennus. Sen pohjoisseinällä on korkea sakaristo. Kirkon ulkoasua ja sisätilaa muutettiin huomattavasti vuosina 1899-1900. Muun muassa pystylaudoitukset korvattiin vaakalaudoituksella ja kirkko maalattiin harmaaksi. Vuosina 1973-1974 kirkon ulkoasu palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

Piikkiön kirkko

Piikkiön kirkkopitäjä on todennäköisesti perustettu 1100–1200-luvulla. Varhaisimman kirkon on arveltu sijainneen viitisen kilometriä nykyisestä kirkosta länteen. Nykyisellä paikallaan pitäjänkirkko ja pappila ovat sijainneet viimeistään 1400-luvulla.
Keskiaikaisen puukirkon esineistöstä on jäljellä triumfikrusifiksin osia sekä kaksi pyhimysveistosta, joista toinen esittänee kirkon suojeluspyhimystä Pyhää Nikolausta.

Kuninkaallinen majesteetti myönsi vuonna 1580 varoja uuden kirkon rakentamiseen, sillä vanha kirkko oli pahasti vaurioitunut myrskyssä. Uusi puinen kirkko kohosi vanhan paikalle Viipuriin johtaneen rantatien varteen. Hirsistä salvottuun pitkäkirkkoon liittyi keskiaikainen kivisakaristo sekä puinen asehuone. Kuori oli erotettu kirkkosalista katoliseen tapaan kuoriaidalla.

Arkkitehti Samuel Bernerin suunnittelemaa kivikirkko valmistui syyskesällä 1755. Kivikirkko rakennettiin vanhan kirkon luoteispuolelle. Rakennusaineeksi tarvittiin 3000 kuormaa harmaakiveä. Perimätiedon mukaan kivet tuotiin hävitetyn Kuusiston piispanlinnan raunioilta, mutta merkittävä osa lienee louhittu kalliosta. Kirkko on yksilaivainen pitkäkirkko, johon liittyy sakaristo ja asehuone. Kuoriosa on kolmitaitteinen. Tiilestä muuratun länsipäädyn yläosaa koristavat ristikomero sekä kirjaimet S.N. Sisäkatto oli tarkoitus holvata tiilestä, mutta välikattona on edelleen puinen tynnyriholvi.

Kaarinan kirkko

Kaarinan seurakunta jaettiin kahdeksi seurakunnaksi tammikuussa 1991 silloisen Kaarinan kunnan ja Turun kaupungin välistä rajaa myöten. Turun Katariinanseurakunnan kirkoksi tuli entinen Kaarinan kirkko, jota alettiin kutsua Pyhän Katariinan kirkoksi, ja Hovirinnan seurakuntakeskuksesta tuli uusi Kaarinan kirkko.

Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio. Punatiiliverhoillun rakennuskompleksin interiööri on saatu valoisan ilmeikkääksi erilaisia puumateriaaleja yhdistämällä. Eri tasoihin, muotoihin ja väreihin sommitellut puuelementit muodostavat myös alttariseinälle ristillä kärsivän Kristuksen. Seurakuntakeskus vihittiin käyttöön 28.12.1980 ja kirkoksi 6.1.1991.



| Sivun alkuun |