Kuusiston kartano - piispanlinnan latokartano ja everstin virkatalo

Kuusiston kartano on ollut viljeltynä ja rakennettuna keskiajalta saakka, jolloin se palveli piispanlinnan taloutta. Latokartanon rakennuksista tuolta ajalta ei ole tietoa, mutta oletettavaa on, että ne sijaitsivat Kappelinmäeltä laskeutuvassa rinteessä lähellä tuolloista merenrantaviivaa. 1500- ja 1600-luvun ajan kartano oli läänitettynä korkeille virkamiehille, maaherroille ja hovioikeuden presidenteille. Merkittävä muutos tapahtui 1680-luvulla, jolloin kartano määrättiin uudelleen organisoidun Ruotsin armeijan Turun jalkaväkirykmentin komentajan virkataloksi, eli se oli hierarkisesti maan huomattavimpia taloja.

Kuusiston everstin virkatalon punamullattu päärakennus on yksi vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia maassamme. Se on rakennettu aikana, jolloin maaseudun yleisin asumismuoto oli vielä sisäänlämpiävä savutupa. Valmistuessaan 1738 päärakennus oli yleiseen rakentamistasoon nähden erittäin kookas. Se oli rakennettu säätyläisasumusten standardien ja Tukholmassa tehtyjen, kuninkaan vahvistamien virallisten mallipiirustusten mukaan.

Kaikkiin muihinkin everstin virkataloihin valmistui vastaavanlaiset karoliinista arkkitehtuuriperinnettä noudattavat päärakennukset, joista Kuusiston lisäksi vain Ristiinan Brahelinna on säilynyt. Kuusisto oli mahtitila myös maatilana. Everstien palkkaetuihin kuului maatilan tuotto ja ympäristön tiettyjen tilojen vero-osuudet. Virkatalo oli säädösten mukaan rakennettu, vaikka everstit eivät vakituisesti talossa asuneetkaan. Rakennusten lukumäärä kohosi useisiin kymmeniin.

Kesällä 2014 kartano muuttuu jälleen taidekartanoksi taiteilija Merja Markkulan johdolla. Katso lisätiedot taidekartanon kotisivuilta:

http://kuusistontaidekartano.com/



Kartta: Kuusiston kartano


Näytä Kuusiston kartano suuremmalla kartalla